Sivut

torstai 19. helmikuuta 2015

Katsoin juuri Helmikuun manifestin. (Mika Waltarin käsikirjoittama elokuva 1800-luvun lopun sortovuosista alkuperäisessä kestossaan.. Suomi 1939)  Hyvä muistella välillä mistä kaikesta suomi on selvinnyt itsenäiseksi kansakunnaksi. Surullista on se, että Satavuotta myöhemmin ihmiset ei enää muista millä hinnalla esi-isämme ovat saavuttaneet meille itsenäisen ja demokraattisen maan.
Nyt itsemääräämisoikeudesta on osaksi jo luovuttu ja laman myötä hyvinvointivaltiokin murenee pikkuhiljaa käsiin. Jos nyt tulisi sota, niin ei taitaisi suomesta enään löytyä tuollaista kansallismielistä porukkaa, saati yhteishenkeä, niin että me voitettaisiin mitään. Kohta meillä on tieten vain köyhät vastaan rikkaat. Suomessa ei ole vielä paljon mellakoitu niinkuin useimmissa muissa maissa jo tapahtuu.. Joudummeko tulevaisuudessa kokemaan uuden sisällissodan, kun demokratia ei näytä meillä toimivan, ainakaan ennenkuin köyhiä on enemmän kuin rikkaita.
No täytyy vaan uskoa että vielä on toivoa. Vaalit on tulossa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

asiallinen